kurk­ku

substantiivi/ˈkurkːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kurk-ku (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 2 248. yleisin sana

Merkitykset

  1. kaulan etupuolinen osa, jossa sijaitsevat kurkunpää ja nielu
  2. (tekniikka)(epämuodollinen)imukaula
  3. (yleisesti)mikä tahansa kurkkujen sukuun (Cucumis) kuuluva kurkkukasvien laji tai sellaisen yksilö
  4. (erityisesti)edellisiin kuuluva laji Cucumis sativus) tai sen yksilö
  5. edellisten vihanneshedelmä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Siell' olutta kersantit latki, — ja yksi, hyllyväpötsinen mies, kai orkesteria matki: hän matki torvea kurkullaan, nenä viuluna kilpaa vinkui, takapuolensa soi kuin trumpeetti, — gemütlich hän röhisi, hinkui.
— Joel Lehtonen, Kiinalainen intermezzo; Rahvaanihannoitsijan Damaskus
Ukko heräsikin, kohotti partaisen, pörröisen päänsä, katsoen kuin villi, älytön metsäläinen, ja alkoi kurkkuansa selvitellen syljeksiä ja kakistella.
— Irmari Rantamala, Israelitar
Rinta, kaula ja pää ovat mustat, mutta mustan alueen keskellä kurkun, korvanpeitinhöyhenten ja otsan kohdalla on yhtenäinen valkoinen alue.
— Wikipedia: Valkoposkihanhi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kurkku lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Mutta Pietari Hättelös vakuutteli itku kurkussa, ettei mitään kirjeistä tiennyt.
— C. Georg Starbäck, Niilo Bonpoika Sture II Kuninkaankruunu
Äkkiä paisui hänen sydämensä, hänen kurkkuaan kuristi ja hänen silmiään kirveli.
— Frank Norris, Nuoruuden rakkautta
K.P.T:läiset olivat jo saarnanneet kurkkunsa käheiksi, kun minä pääsin osakuntaan.
— Ernst Lampén, Savo ja savolaiset
Kirkuen kuin puukko kurkussa, että minä olen saanut sären, minä olen saanut sären!
— Juhani Aho, Lohilastuja ja kalakaskuja

Etymologia

1kurkku1 – kurkunpään ja nielun käsittävä kaulan sisäpuolinen osa; kaula

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: Alkuperä epäselvä, mahdollisesti ? ← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja kverk ’leuan ja kaulan tekemä kulma’, mon. kverkr tai kverkar ’kurkku’, kyrkje ’kuristaa, kiristää kurkusta’, muinaisruotsi qvärk, mon. qvärkar ’kurkku, nielu’, nykyruotsi murt. kvärk ’kaula, kurkku’, Kvarken = Merenkurkku (vertaa viro merekurk, liivi mieʾrkurk ’salmi’), tai ? ← slaavilainen *kŭrkŭ: muinaiskirkkoslaavi krŭkŭ ’kaula’, tšekki krk ’sama merkitys’, krkoška ’kurkku, kita, kaula’, puola kark ’kaula, niska’, sorbi kyrk ’kaula, kurkku’.

Myös suomalais-ugrilainen rinnasteluja on esitetty, joista ersämordva kirga, korga, mokšamordva kə̑rga ’kaula’, kə̑rga-paŕ ’kurkku, kita, henkitorvi’ on merkityksen puolesta mahdollinen, mutta äänteellisesti epäilyttävä, udmurtti gi̮rk ’ontelo, kolo’, komi gi̮rk ’(ruumiin) sisus, sisälmykset; ontelo; vyötärö’ äänteellisesti mahdollisia, mutta merkityksen puolesta epäilyttäviä, mari körγə ’sisus’, pohjoismansi kīwər ’sama merkitys’ kummassakin suhteessa mahdottomia.

Etupäässä suomi itämurteet, inkeroinen ja karjala kulkku ’kurkku, nielu’ | viro murt. (Kuusalu) kulkida ’äkkiä niellä (esimerkiksi vettä); märehtiä; oksentaa’ ovat ehkä epätavallisia muunnoksia kurkku sanasta

tai ← germaaninen, vertaa nykytanska kulk ’ruokatorvi, kita; siemaus’, kulke ’juoda loksuttaen’, nykyruotsi murt. kolka ’juoda ahnaasti’, kolk, kulk ’siemaus, kulaus’, keskialasaksa kolk, kulk ’vesihauta, veden syövyttämä syvänne’ jne.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkurkku
lyydikurk, kurku
vepsäkurk (g. ‑un)
vatjakurkku
virokurk (g. kurgu)
liivikurk ’kurkku, nielu’.

suomi → eteläsaame gurke ’nielu, kita’, luulajansaame kurʿkōs ’henkitorvi’, pohjoissaame gurˈko ’kurkku’.

2kurkku2 – eräs useina viljelymuotoina kasvatettava vihanneskasvi; sen pitkänomainen, tavallisesti vihreäkuorinen hedelmä

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: gurka)
Vanhin tieto
Pietari Adriani Gadd, 1768
Levinneisyys
yleinen

Lähtökohta: ← nykyruotsi gurka, murt. gurk, gurkå, vanh. a(u)gurkor, ‑er ← alasaksa agurke, augurke, nykysaksa Gurke ← puola ogurek, tšekki okurka ← kreikka aggoúra ’kurkku’, ágouros ’vihreä, raaka’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.cucumber, gullet, throat
  • ruotsigurka, hals, strupe
  • saksaKehle (f), Hals (m), Gurke (f)
  • ranskagorge (f), concombre (m)
  • venäjäгорло, огурец (m)
  • esp.pepino (m), garganta (f)
  • virokõri, kurk, kurk
  • italiacetriolo (m)
  • puolaogórek (m), gardło (n)
  • norjastrupe, agurk

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • cucumber
  • gorge
  • throat
  • cuke
  • gullet

Esiintymistiheys

112 149 esiintymää · 42.7 / milj.

Suomi24
44.2
Sanomalehdet
26.8
Aikakauslehdet
23.4
Wikipedia
17.0
Reddit
33.5
Tekstitykset
55.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: kurkkuun 23 % · kurkku 22 % · kurkkua 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-urkːu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kurkku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kurkku