Asiasanasto.fi

murteellisuus

substantiivi

/ˈmurteːlːisuːs/

Johdettu sanasta: murteellinen

Merkitys

  1. 1.se, että on murteellinen

Etymologia

murteellinen + johdin -uus

Esimerkkilauseet

Sillä lailla Emilio pitkitti, takertui yhä enemmän, päästi suustaan murteellisuuksia, puhui sitä ja tätä epäselvällä äänellä ja sokertavalla kielellä, kunnes ajatukset menivät aivan sekaisin ja häpeä hänet valtasi niin, että hän äkkiä, keskellä lausetta, lopetti ikäänkuin halvauksen kohtaamana, tuijotti lattiaan ja oli vaiti.

Edmondo de Amicis, Kansakoulu-opettajan nuoruudenvaiheet

Hän oli itseoppinut, kirjoitti sujuvaa käsialaa toimittaen kylällä kaikki kynätehtävät ja puhui kaunista, puhdasta suomenkieltä ilman minkäänlaista murteellisuutta, niin että häntä Lehvin kylässä pidettiin jo senkin vuoksi herrana.

Selma Anttila, Työn kourissa

Kotuksen tutkijoiden mukaan koko esityksen on kirjoittanut yksi henkilö, joka käyttämänsä kielen murteellisuuden perusteella on saattanut olla kotoisin Rauman tai Uudenkaupungin alueelta.

Wikipedia: Rudimenta linguae finnicae breviter delineata

Esiintymistiheys

61 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 40

Nominatiivimurteellisuus
Genetiivimurteellisuuden
Partitiivimurteellisuutta
Essiivimurteellisuutena
Translatiivimurteellisuudeksi
Inessiivimurteellisuudessa
Elatiivimurteellisuudesta
Illatiivimurteellisuuteen
Adessiivimurteellisuudella
Ablatiivimurteellisuudelta
Allatiivimurteellisuudelle
Abessiivimurteellisuudetta

Riimit

-isuːs

Kaikki riimit