mu­ser­rus

substantiivi/ˈmuserːus/
Jaa

Johdettu sanasta: musertaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. murskaaminen tai liiskaaminen

Esimerkkilauseet

Ja kosto tuli ja muserrus myöskin, sillä palvelija toi kirjeen, jonka huomattiin olevan mieheltä ja se sisälsi — sitä eivät vieraat saaneet tietää, mutta näkivät tarpeeksi, selittääkseen heti, etteivät he kauemmin tahdo vaivata, ja että heitä kotona odotetaan.
— August Strindberg, Punainen huone
Sisältään täynnä harmia, vaan ulkonäöltään kaikella yli-mielisellä huolimattomuudella astui tuo väkevä Guntram, puna-hiviä, puna-tukka, jättiläis-jäseninen, niinkuin se joka on rasvaisella maidolla ja rasvaisella juustolla syötetty, piirin keskelle, yhtä isoa vaan hoikempaa Sigbertiä vastaan, joka nuoruuden ihanuudessa veti vertoja tuolle täysimiehiselle, muserrusta uhkaavalle jättiläisrakennukselle.
— tekijä Usea, Mansikoita ja mustikoita III

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimuserrus
Genetiivimuserruksen
Partitiivimuserrusta
Essiivimuserruksena
Translatiivimuserrukseksi
Inessiivimuserruksessa
Elatiivimuserruksesta
Illatiivimuserrukseen
Adessiivimuserruksella
Ablatiivimuserrukselta
Allatiivimuserrukselle
Abessiivimuserruksetta

Riimit

-userːus

Kaikki riimit

Lähteet