mut­kit­te­lu

substantiivi/ˈmutkitːelu/
Jaa

Johdettu sanasta: mutkitella

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. mutkitteleva muoto tai liikkuminen mutkaista reittiä pitkin

Synonyymit

Käännökset

  • engl.meandering
  • ruotsimeandrande, slingrande

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Se oli suljettu, mutta hyvin tuntien tiet meni hän eräille salaportaille, jotka monien mutkittelujen jälkeen lopulta veivät piispan makuukamariin.
— Carl Blink, Svante Niilonpoika Sture ja hänen aikalaisensa II
Ja niin hän saapui ladulle, joka seuraa Kor-ul-lulin mutkittelua sen ylävarsilta alas Jad-ben-Othon laajaan ja hedelmälliseen laaksoon asti.
— Edgar Rice Burroughs, Kauhea Tarzan
Sisempi poikkiviiru on sävyltään ruskeampi, ja mutkittelustaan huolimatta se on siiven etureunassa lähes suora.
— Wikipedia: Hämypensasyökkönen

Englanninkieliset vastineet

  • sinuosity
  • meandering

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimutkittelu
Genetiivimutkittelun
Partitiivimutkittelua
Essiivimutkitteluna
Translatiivimutkitteluksi
Inessiivimutkittelussa
Elatiivimutkittelusta
Illatiivimutkitteluun
Adessiivimutkittelulla
Ablatiivimutkittelulta
Allatiivimutkittelulle
Abessiivimutkittelutta

Riimit

-elu

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet