mut­rul­laan

adverbi/ˈmutrulːɑːn/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. tyytymättömästi eteenpäin työnnettynä, erityisesti huulista puhuttaessa

Esimerkkilauseet

Hän pyyhkäisi liinannurkalla näppärästi suupieltä ja läksi suu mutrullaan, huoaten ja voihkaillen Matti-poika mukanaan nousemaan taloon.
Lauri Haarla, Kurkien taru
Eljas jälkeen,— Annin jälkeen, jota virta vei koskea kohden; selvästi hän erotti tytön vaalean tukan, viekkaannäköiset silmät ja solakan varren; suu oli vähän mutrullaan.
Santeri Ivalo, Hellaassa