Asiasanasto.fi

myl­vi­mi­nensubstantiivi

/ˈmylʋiminen/

Johdettu sanasta: mylviä

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä mylviä

Etymologia

mylviä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Kuului vain lampun hiljainen sirinä, seinäkellon harva naksahtelu ja myrskyn aaltoileva mylviminen ulkona, märän lumen ja veden läiske ikkunoihin, räystäsveden rapina seiniin tai vuoroin lotina maahan, miten tuuli milloinkin salli sen ohjata kulkunsa, ja tuulen humina ja pauhu seinissä ja pihan vaahteroissa, saarnissa ja pensaissa.

Emil Elenius, Saarelaiskuvia I

Niiden perusäänenä on homeisten vaskikellojen heleä ja raskasmielinen tremolo tai sitten morra-pelin äänet yksinäisissä viinituvissa ja härkien kumea mylviminen pelloilla.

Tatu Vaaskivi, Kurjet etelään

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimylviminen
Genetiivimylvimisen
Partitiivimylvimistä
Essiivimylvimisenä
Translatiivimylvimiseksi
Inessiivimylvimisessä
Elatiivimylvimisestä
Illatiivimylvimiseen
Adessiivimylvimisellä
Ablatiivimylvimiseltä
Allatiivimylvimiselle
Abessiivimylvimisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit