myön­ty­mä­tön

adjektiivi/ˈmyø̯ntymætøn/
Jaa
Viittaa artikkeliin

myön-ty-mä-tön (4 tavua) · 11 kirjainta

Johdettu sanasta: myöntyä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö tai asenne, joka ei suostu myönnytyksiin tai peräänny kannastaan

Esimerkkilauseet

Onko hän ollut myöntymätön mihinkän neuvoon, josta toivoi parempata etua syntymäpitäjällensä eli koko maalle?
— Elias Lönnrot, Mehiläinen 1836
Tohtori oli saanut kääreen valmiiksi, mutta hänen äänensä oli vähemmän ankara, vaikkakin myöntymätön.
— Hall Caine, Hagarin poika
Jonkun kerran oli Pierre aikonut avata suunsa, mutta toisaalta ei ruhtinas Vasili antanut tähän aikaa ja toisaalta Pierre itse pelkäsi ruveta puhumaan niin päättävän kieltävästi ja myöntymättömästi kuin hän kumminkin lujasti oli päättänyt vastata apelleen.
— Leo Tolstoi, Sota ja rauha II

Taivutustiedot

Taivutusluokka 34 (onneton), vokaalivaihtelutyyppi C

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ætøn

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Myöntymätön. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/myöntymätön