mänö
substantiivi/ˈmænø/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.(murteellinen)sanan meno rinnakkaismuoto
Esimerkkilauseet
Sortavainen oli tulemassa Valamon saarelle, neien haentaan, vaan mänö matkallansa poikkesi aluellensa halmeitansa katsomaan.
SS — riihetteä "puida riihtä"; mänö riihellen "menee riihtä puimaan"; hüö riiskeä ruisriihtää "he puivat ruisriihtä" (SS).
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1
| Nominatiivi | mänö |
| Genetiivi | mänön |
| Partitiivi | mänöä |
| Essiivi | mänönä |
| Translatiivi | mänöksi |
| Inessiivi | mänössä |
| Elatiivi | mänöstä |
| Illatiivi | mänöön |
| Adessiivi | mänöllä |
| Ablatiivi | mänöltä |
| Allatiivi | mänölle |
| Abessiivi | mänöttä |
Riimit
-ænø
Kaikki riimit