naa­raus­kouk­ku

substantiivi/ˈnɑːrɑusˌkou̯kːu/
Jaa

sisältää sanat: naaraus + koukku

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. koukku tai laite, jota käytetään esineiden etsimiseen tai nostamiseen veden pohjasta

Esimerkkilauseet

— Taitaa olla parasta, että lähetetään Anttilasta hakemaan naarauskoukut, tuumi muuan vanha mies.
— Ilmari Jäämaa, Onnen arkku
Korallinhaarojen ja kalaparvien lomitse näin merenpohjalla ankkureja, tykkejä ja niiden luoteja, niittausnauloja ja sen semmoisia haaksirikkoutuneihin aluksiin kuuluneita esineitä, jotka eivät olleet käyneet naarauskoukkuun kiini.
— Jules Verne, Sukelluslaivalla maapallon ympäri

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinaarauskoukku
Genetiivinaarauskoukun
Partitiivinaarauskoukkua
Essiivinaarauskoukkuna
Translatiivinaarauskoukuksi
Inessiivinaarauskoukussa
Elatiivinaarauskoukusta
Illatiivinaarauskoukkuun
Adessiivinaarauskoukulla
Ablatiivinaarauskoukulta
Allatiivinaarauskoukulle
Abessiivinaarauskoukutta

Riimit

-oukːu

Kaikki riimit

Lähteet