nars­kah­te­lu

substantiivi/ˈnɑrskɑhtelu/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. narskuva tai kirskuva ääni

Esimerkkilauseet

Tyttö tuli ulos pihasta, nietokselle navettarakennuksen päähän, ja Tuiro kuuli hänen jalkojensa narskahtelun hangella.
— Lauri Sauramo, Isä Johannes
Häntä ei huvita muu kuin lumen narskahtelu jalkojen alla.
— Gudmundur Kamban, Skalholtin neitsyt I

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinarskahtelu
Genetiivinarskahtelun
Partitiivinarskahtelua
Essiivinarskahteluna
Translatiivinarskahteluksi
Inessiivinarskahtelussa
Elatiivinarskahtelusta
Illatiivinarskahteluun
Adessiivinarskahtelulla
Ablatiivinarskahtelulta
Allatiivinarskahtelulle
Abessiivinarskahtelutta

Riimit

-elu

Kaikki riimit

Lähteet