- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: nárta)
- Vanhin tieto
- 1901
- Levinneisyys
- ei murt.
- suominartta
- venäjänárta ’koira- tai pororeki; metsästäjän vetoahkio; koiranelivaljakko’→ kildininsaame nort ’nartta’
Kirj. laina.
nart-ta (2 tavua) · 6 kirjainta
Tavallinen samojedilainen nartta on koivusta tehty paitsi jalaksia, jotka ovat kuusesta.Nartta eli sani on kevytrakenteinen, Euraasian pohjoisten kansojen, muun muassa komien, ei kuitenkaan saamelaisten, käyttämä koira - ja pororeki.Kirj. laina.
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑrtːɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Nartta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nartta