nau­rah­dus

substantiivi/ˈnɑu̯rɑhdus/
Jaa

Johdettu sanasta: naurahtaa

Merkitys

  1. lyhyt nauru

Synonyymit

Etymologia

johdos, naurahtaa, -us

Esimerkkilauseet

Tupa vastasi nyt naurahduksella, ja kalpea, totinen tyttökin tuvan perällä hymähti... Sillä oli totta, kaikkien tietämää ja tunnustamaa totta, mitä ukkovaari nyt jutteli.
Juhani Aho, Omatunto
— Se ei vielä todista, ettette nukkunut (taas kuului naurahduksia salissa). Olisitteko esimerkiksi voinut vastata sillä hetkellä, jos joku olisi kysynyt teiltä jotakin, — no, esimerkiksi sitä, mikä vuosi meillä nyt on?
F. M. Dostojevski, Karamazovin veljekset II
Pahat puheet Janne kuittaa katkeralla naurahduksella: " Kirkukoot.
Wikipedia: Janne Kivivuori (Täällä Pohjantähden alla)

Esiintymistiheys

638 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinaurahdus
Genetiivinaurahduksen
Partitiivinaurahdusta
Essiivinaurahduksena
Translatiivinaurahdukseksi
Inessiivinaurahduksessa
Elatiivinaurahduksesta
Illatiivinaurahdukseen
Adessiivinaurahduksella
Ablatiivinaurahdukselta
Allatiivinaurahdukselle
Abessiivinaurahduksetta

Riimit

-ɑurɑhdus

Kaikki riimit

Lähteet