nimentö
substantiivi/ˈnimentø/
Merkitys
- 1.(kielitiede)nominatiivin vanhempi rinnakkaisnimi
Synonyymit ja vastakohtasanat
Synonyymit
Vastakohtasanat
Käännökset
- engl.nominative
- vironimetav
Esimerkkilauseet
Jälkimäisen hän on ilmeisesti muodostanut omannosta Kiljon, jonka oikea nimentö kuuluisi Kilko, s.o.
"Kyllä se nähtävästi sitä tarkoittaa — jos tuo on yksikön nimennön entiskestämän laatutapa, ja kaiketi se on.
Sijojen suomenkieliset nimet Nominien sijamuodoilla on ollut vanhastaan käytössä suomenkieliset nimet: nominatiivi - nimentö akkusatiivi - kohdanto genetiivi - omanto essiivi - olento partitiivi - osanto translatiivi - tulento inessiivi - sisäolento elatiivi - sisäeronto illatiivi - sisätulento adessiivi - ulko -olento ablatiivi - ulkoeronto allatiivi - ulkotulento abessiivi - vajanto instruktiivi - keinonto komitatiivi - seuranto Sijojen suomenkieliset nimet kehittyivät vähitellen, ja aiemmin on esiintynyt muitakin nimimuotoja.
Englanninkieliset vastineet
- nominative
Esiintymistiheys
4 esiintymää, 0.0 / milj.
Taivutustiedot
| Nominatiivi | nimentö |
| Genetiivi | nimennön |
| Partitiivi | nimentöä |
| Essiivi | nimentönä |
| Translatiivi | nimennöksi |
| Inessiivi | nimennössä |
| Elatiivi | nimennöstä |
| Illatiivi | nimentöön |
| Adessiivi | nimennöllä |
| Ablatiivi | nimennöltä |
| Allatiivi | nimennölle |
| Abessiivi | nimennöttä |
Riimit
-imentø
Kaikki riimit