noi­naan

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. semmoisenaan

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nuo yhteydessä
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro, saame, mordva, itämari
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinennō, nū (taiv.-muotoja: nuita, nuil)
karjalanuo, nuot ’nuo’
vironood (g. nonde, partit. noid, ill. nondesse tai noisse jne.), murt. noo ’nuo’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamenuvt (~ nū, nu) ’noin’ (sisältää modaalipäätteen ‑vt ← *‑kta, vertaa suomi että, jotta)
mordvanonat ’nuo (M); toiset (E)’ (‑t on monikon tunnus)
itämariitämari nunə̑, nunə̑wlak ’nuo, ne’ (‑wlak on monikon tunnus)
–? selkuppi na ’tuo, se’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Noinaan. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/noinaan