nos­tal­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. nostaa nopeasti ja voimakkaasti

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nostaa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi

Johd. v:stä nousta (katso tätä); sanaan liittyy merkittäviä äänt. epäsäännöllisyyksiä: kantasanassa tavataan 1. tavussa sekä ‑ou- (~ ‑õu-) että ‑oi- (~ ‑e̮i-), johdoksessa ‑o- (~ ‑õ-, ‑e̮-) ja ‑u-. Diftongin (kantasana) ja monoftongin (johd.) suhde vaikuttaa vanhalta (suomi murteissa ja lyydi tavataan myös nosta ’nousta’, jonka yhteyteen kuuluu vielä eteläviro nõse- ’sama merkitys’; tyyppi voi olla myöhäinen, samoin kuin lyydi ja vepsä ‑ou-aineksinen v. ’nostaa’, josta katso nousta), muiden kielten sananalkuista n:ää vastaa pohjoisviro t- sekä kantasanassa että johd:ssa.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinennostā ’nostaa’, nossattā ’herättää’, nossella ’nostella’
karjalanostoa ’nostaa, kohottaa; alustaa taikina (nousemaan); herättää; nostattaa, yllyttää’, nossattoa ’nostaa, nostattaa’, nossaltoa ’nostaltaa’, nossella ’nostella’, nossin ’nuotan nostoavanto’
lyydinostada ’nostaa, kohottaa’, nostalta ’kohauttaa, nostaa äkkiä’, nostattada ’herättää’, nostelda ’nostella’
vatjane̮ssā ’nostaa’, ne̮se̮lla ’nostella’
virotõsta ’nostaa, kohottaa, korottaa’, eteläviro nõst- ’sama merkitys’, eteläviro nõstmeʾ (mon.) ’rokko’
liivinustə (prs. nustāb) ’nostaa’

(itämerensuomi → pohjoissaame noasˈtet (inarinsaame koltansaame turjansaame) ’nostaa nuottaa; houkutella mukaansa’).

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nostaltaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nostaltaa