nuo­kuk­siin

adverbi/ˈnuo̯kuksiːn/
Jaa

Johdettu sanasta: nuokkua

Merkitys

  1. ks. nuokuksissahänen päänsä painui miettivästi nuokuksiin

Etymologia

nuokkua + johdin -ksiin

Esimerkkilauseet

Hän laski kupin takaisin tarjottimelle, pani kätensä ristiin helmaansa, huoahtaen heikosti pettymyksestä, ja hänen päänsä painui miettivästi nuokuksiin.
— E. M. Hull, Entisyyden varjo
Kiivettyään takaisin kieseihin hän huomasi Talvitien vaipuneen melkein kuin nuokuksiin, tuijottaen sivulleen maantielle.
— Eino Railo, Kuin uni ja varjo