nuo­kuk­siin

adverbi/ˈnuo̯kuksiːn/
Jaa

Johdettu sanasta: nuokkua

Merkitys

  1. ks. nuokuksissahänen päänsä painui miettivästi nuokuksiin

Etymologia

nuokkua + johdin -ksiin

Esimerkkilauseet

Hän laski kupin takaisin tarjottimelle, pani kätensä ristiin helmaansa, huoahtaen heikosti pettymyksestä, ja hänen päänsä painui miettivästi nuokuksiin.
E. M. Hull, Entisyyden varjo
Kiivettyään takaisin kieseihin hän huomasi Talvitien vaipuneen melkein kuin nuokuksiin, tuijottaen sivulleen maantielle.
Eino Railo, Kuin uni ja varjo