Asiasanasto.fi

ohimo

substantiivi

/ˈohimo/

Merkitys

  1. 1.(anatomia)silmäkulman takainen alue pään sivulla, anatomiassa tempus

Etymologia

Sanan alkuperä on epävarma. Yhden selityksen mukaan se on samasta oha-vartalosta, josta on peräisin myös sana ohut. Toisen selityksen mukaan se on samaa alkuperää kuin ohi. Kolmas selitys yhdistää sen oimo-sanan (oimollaan, oimossaan) yhteyteen.

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

  • engl.temple
  • ruotsitinning (yl)
  • saksaSchläfe (f)
  • ranskatempe (f)
  • venäjäвисок
  • esp.sien (f)
  • virooim, meelekoht, oimukoht
  • italiatempia (f)

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Kutti siitä, vaikka hän saikin rukkaset, ei hän silti ammu luotia ohimoonsa, ei hyvien ystäviensä kiusallakaan.

Emil Lassinen, Uusi tulevaisuus

Hän töksähti yhteen kohtaan, oikaisi koukun vartensa suoraksi, nosti sormet ohimolle ja alkoi ladella tulemaan outoja, sihiseviä sanoja, ja karjaisi väliin...

Väinö Kataja, Kun isoja herroja kulki Heinärannan kautta

Platina väittää, että kun kasvia keittää viinietikassa ja voitelee sillä ohimoita, se parantaa päänsäryn.

Wikipedia: Kangasajuruoho

Englanninkieliset vastineet

  • temple

Esiintymistiheys

10 040 esiintymää, 3.8 / milj.

Suomi24
4.1
Sanomalehdet
1.5
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
1.3
Reddit
2.5
Tekstitykset
4.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

Nominatiiviohimo
Genetiiviohimon
Partitiiviohimoa
Essiiviohimona
Translatiiviohimoksi
Inessiiviohimossa
Elatiiviohimosta
Illatiiviohimoon
Adessiiviohimolla
Ablatiiviohimolta
Allatiiviohimolle
Abessiiviohimotta

Riimit

-ohimo

Kaikki riimit