oi­keu­del­li­nen ­de­konst­ruk­ti­osubstantiivi

1. 1.(Oikeustiede)hermeneutiikalle sukua oleva kriittinen tulkintaoppi, jonka mukaan tulkittavan tekstin kirjaimellisen merkityksen ja kuvainnollisen merkityksen (kielikuvat jne.) välillä on ratkeamaton ristiriita: tekstin "todellista" merkitystä ei voida osoittaa tieteellisen ajattelun keinoin

Liittyvät sanat