Merkitys
- 1.(Oikeustiede)käsitys, jonka mukaan oikeusnormin voimassaolo on ideaalinen tai ajatuksellinen kvaliteetti, joka ei suoraan tai yksinomaan määräydy vain kansalaisten käyttäytymisen tai tuomioistuinten ja muiden viranomaisten ratkaisutoiminnan mukaan