oi­ko­lu­ki­ja

substantiivi/ˈoi̯koˌlukijɑ/
Jaa

Yhdyssana: oiko- + lukija

Johdettu sanasta: oikolukea

Merkitykset

  1. henkilö, joka suorittaa oikoluvun
  2. (arkikieltä)oikolukuohjelma

Synonyymit

Etymologia

oiko- + lukija

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Lähtiessään antoivat he oikolukijalle määräyksen, että teatteriarvostelijan kirjoitus oli ilman muuta lähetettävä kirjapainoon heti kun se saapui.
Onni W. Arima, Vanhanpojan huomioita
[Niinkuin tiedämme, viina ensin lämmittää, vaan sitten viepi entisenkin lämmön ruumiista pois. Oikolukijan huomautus.]
N. N., Vääpeli Lemminkäisen päiväkirja Suomen kaartin retkestä Konstantinopolin muurien edustalle vuosina 1877-1878
Tarmio aloitti uransa WSOY:ssä oikolukijana vuonna 1956, minkä jälkeen hän työskenteli kustannustoimittajana, oppikirjaosaston päällikkönä, oppi - ja tietokirjaosaston johtajana ja lopulta pääjohtajana vuodesta 1969. 1970 -luvun alussa kustannustaloa kohtasi valtakriisi.
Wikipedia: Hannu Tarmio

Englanninkieliset vastineet

  • proofreader
  • reader

Esiintymistiheys

915 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.4
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivioikolukija
Genetiivioikolukijan
Partitiivioikolukijaa
Essiivioikolukijana
Translatiivioikolukijaksi
Inessiivioikolukijassa
Elatiivioikolukijasta
Illatiivioikolukijaan
Adessiivioikolukijalla
Ablatiivioikolukijalta
Allatiivioikolukijalle
Abessiivioikolukijatta

Riimit

-ukijɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet