o­jan­ne

Jaa
Viittaa artikkeliin

6 kirjainta

Johdettu sanasta: oja

Merkitys

  1. kostea notkelma; (kuivunut) puron uoma; puro

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan oja yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenoja
karjalaoja ’oja; puro; suksen olas’, ojanneh ’ojanne; puro; puronvarsi’, ojittoa ’ojittaa’
lyydioja ’puro, oja’, ojandeh ’ojanne, oja’, ojitada ’ojittaa’
vepsäoja ’oja, puro’, ojande̮h ’vanha joen uoma’
vatjae̮ja ’oja; notko’
virooja ’puro’ (→ liivi ojā ’lammikko; puro’)
liiviv(u)ojā ’veden täyttämä notkelma, lammikko’

Kaukaisemmissa sukukielissä

koltansaamekoltansaame vuå´jj (kildininsaame turjansaame) ’puro’ (? ← suomi tai karjala).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ojanne. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ojanne