ok­si

substantiivi/ˈoksi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ok-si (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitys

  1. (vanhentunut)karhu

Esimerkkilauseet

Hän kuuli miehensä puheet ja tajusi ilman keveän tuoreuden, raikkaan auringon valon, keväisen vehmaan pihan ja nuoren miehen, joka siinä kevään hiljaisuudessa aidan rapulla vitsaksiansa oksi.
— Irmari Rantamala, Turman talo
Se siitä kariksi kasvoi, loihe luo'oksi merehen, itähän pitemmin puolin, poikkipuolin pohjosehen.
— K. Raitio, Toinen lukukirja kansakoulujen tarpeiksi
Ohto taasen on deminutiivi eli hellittelymuoto sanasta oksi, joka on karhun alkuperäinen nimitys.
— Wikipedia: Karhu

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ohto yhteydessä
Vastineita
karjala

Demin. sanasta *oksi (: ohden) (vertaa suomi vanhat pn:t Oksiniemi, Ohdenpää), jota vastaa viro (Wied) ott (g. ota, ote, oti) ’karhu’, pn. Otepää, Ohesaare | liivi okš ’sama merkitys’ = ersämordva ovto, ofto, mokšamordva ofta ’sama merkitys’

Kansanr. otso on syntynyt siten, että ohto sanan ht:n on luultu edustavan alkup. ts-yhtymää.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaohto ’sama merkitys’ (← suomi).

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

Yleisimmät: oksia 46 % · oksien 16 % · oksilla 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Oksi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/oksi