o­mi­nais­tuok­su

substantiivi/ˈominɑi̯sˌtuo̯ksu/
Jaa

Johdettu sanasta: tuoksu

Merkitys

(englanniksi)
  1. characteristic odor or smell

Esimerkkilauseet

Lumellakin on näet ominaistuoksunsa.
— Heikki Välisalmi, Mies maailman turulla
Hänellä on poikkeuksellisen ylikehittynyt hajuaisti, mutta hänellä ei ole kuitenkaan lainkaan ominaistuoksua.
— Wikipedia: Parfyymi (kirja)

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviominaistuoksu
Genetiiviominaistuoksun
Partitiiviominaistuoksua
Essiiviominaistuoksuna
Translatiiviominaistuoksuksi
Inessiiviominaistuoksussa
Elatiiviominaistuoksusta
Illatiiviominaistuoksuun
Adessiiviominaistuoksulla
Ablatiiviominaistuoksulta
Allatiiviominaistuoksulle
Abessiiviominaistuoksutta

Riimit

-uoksu

Kaikki riimit

Lähteet