on­nah­taa

verbi/ˈonːɑhtɑː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

on-nah-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: ontua

Merkitys

  1. ontua vähän; taipua, antaa perään

Esimerkkilauseet

Soitti jo paimen huilullaan, kaiku se hyppi kuilullaan, pois yli sinivetten, salosaarien luo, oksapa onnahtaa, orava ponnahtaa, nauraen nuorikon häihinsä tuo.
— Larin-Kyösti, Sydänpäivän lauluja
Hän haparoi sokeana ja kurjana, toinen polvi koukkii joka työnnöltä syvään onnahtaen, toinen jalka laahaa väsymyksestä hervahdellen.
— Lauri Haarla, Kurkien taru
Hän nousi onnahtaen alttarin portaat, tuo Mefistofeles, joka odotteli Faustia, joka ilmestyisi vendemiairen 13 päivänä.
— Alexandre Dumas, Pakolaiskuningas

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ontua yhteydessä
Vastineita
karjala, viro

Alkuaan ehkä samaa pesyettä kuin onsi (katso tätä).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaontuo ’huojua, taipua (puu)’, onnahtoa ’huojahtaa, notkahtaa; vähetä, pienetä, laihtua’
viromurt. õnduda ’elää kituuttaa, kitua; ontua’.

pohjoissaame oanˈdot (luulajansaame) ’ontua vähän’ ← suomi.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

165 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin onnahtaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäonnahdanonnahdinolen onnahtanutolin onnahtanut
sinäonnahdatonnahditolet onnahtanutolit onnahtanut
hänonnahtaaonnahtion onnahtanutoli onnahtanut
meonnahdammeonnahdimmeolemme onnahtaneetolimme onnahtaneet
teonnahdatteonnahditteolette onnahtaneetolitte onnahtaneet
heonnahtavatonnahtivatovat onnahtaneetolivat onnahtaneet
passiivionnahdetaanonnahdettiinon onnahdettuoli onnahdettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäonnahtaisinolisin onnahtanut
sinäonnahtaisitolisit onnahtanut
hänonnahtaisiolisi onnahtanut
meonnahtaisimmeolisimme onnahtaneet
teonnahtaisitteolisitte onnahtaneet
heonnahtaisivatolisivat onnahtaneet
passiivionnahdettaisiinolisi onnahdettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäonnahda—
hänonnahtakoonolkoon onnahtanut
meonnahtakaamme—
teonnahtakaa—
heonnahtakootolkoot onnahtaneet
passiivionnahdettakoonolkoon onnahdettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäonnahtanenlienen onnahtanut
sinäonnahtanetlienet onnahtanut
hänonnahtaneelienee onnahtanut
meonnahtanemmelienemme onnahtaneet
teonnahtanettelienette onnahtaneet
heonnahtanevatlienevät onnahtaneet
passiivionnahdettaneenlienee onnahdettu

Infinitiivit

1. infinitiivionnahtaa
1. inf. pitkä muotoonnahtaakseen
2. inf. inessiivionnahtaessa
2. inf. inessiivi, passiivionnahdettaessa
2. inf. instruktiivionnahtaen
3. inf. inessiivionnahtamassa
3. inf. elatiivionnahtamasta
3. inf. illatiivionnahtamaan
3. inf. adessiivionnahtamalla
3. inf. abessiivionnahtamatta
3. inf. instruktiivionnahtaman
4. infinitiivionnahtaminen
5. infinitiivionnahtamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippionnahtava
Passiivin 1. partisiippionnahdettava
Aktiivin 2. partisiippionnahtanut
Passiivin 2. partisiippionnahdettu
Agenttipartisiippionnahtama
Kieltopartisiippionnahtamaton

Riimit

-onːɑhtɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Onnahtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/onnahtaa