o­ras­tu­a

verbi/ˈorɑstuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

o-ras-tu-a (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanoista: oras, orastaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. (intransitive)to sprout

Esimerkkilauseet

Hän oli niin monesti, sekä sivumennen että varsinaisena aiheenakin, esitelmissään kosketellut inhimillisen elämän merkitystä, että pitipä jonkun sanan itää ja orastuakin.
— Emil Lassinen, Kansan mies
"Kyllä vaan siinä pehmeässä ja lämpimässä maassa sopii orastua.
— J. Viktor Leiman, Männyn käpyjä
Yksi orastumista vaikeuttava tekijä on ns. hiuspinni -ilmiö, jossa kylvökoneen kiekko taittaa oljen kylvövaon pohjalle estäen siemenen maakosketuksen ja näin ollen vaikeuttaa siemenen itämistä.
— Wikipedia: Suorakylvö

Esiintymistiheys

195 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin orastua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäorastunorastuinolen orastunutolin orastunut
sinäorastutorastuitolet orastunutolit orastunut
hänorastuuorastuion orastunutoli orastunut
meorastummeorastuimmeolemme orastuneetolimme orastuneet
teorastutteorastuitteolette orastuneetolitte orastuneet
heorastuvatorastuivatovat orastuneetolivat orastuneet
passiiviorastutaanorastuttiinon orastuttuoli orastuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäorastuisinolisin orastunut
sinäorastuisitolisit orastunut
hänorastuisiolisi orastunut
meorastuisimmeolisimme orastuneet
teorastuisitteolisitte orastuneet
heorastuisivatolisivat orastuneet
passiiviorastuttaisiinolisi orastuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäorastu—
hänorastukoonolkoon orastunut
meorastukaamme—
teorastukaa—
heorastukootolkoot orastuneet
passiiviorastuttakoonolkoon orastuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäorastunenlienen orastunut
sinäorastunetlienet orastunut
hänorastuneelienee orastunut
meorastunemmelienemme orastuneet
teorastunettelienette orastuneet
heorastunevatlienevät orastuneet
passiiviorastuttaneenlienee orastuttu

Infinitiivit

1. infinitiiviorastua
1. inf. pitkä muotoorastuakseen
2. inf. inessiiviorastuessa
2. inf. inessiivi, passiiviorastuttaessa
2. inf. instruktiiviorastuen
3. inf. inessiiviorastumassa
3. inf. elatiiviorastumasta
3. inf. illatiiviorastumaan
3. inf. adessiiviorastumalla
3. inf. abessiiviorastumatta
3. inf. instruktiiviorastuman
4. infinitiiviorastuminen
5. infinitiiviorastumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiorastuva
Passiivin 1. partisiippiorastuttava
Aktiivin 2. partisiippiorastunut
Passiivin 2. partisiippiorastuttu
Agenttipartisiippiorastuma
Kieltopartisiippiorastumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Orastua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/orastua