os­moot­ti­nen ­pai­nesubstantiivi

1. 1.(fysikaalinen kemia)paine, jonka liuos vaatii estääkseen osmoosin silloin, kun se on erotettu puhtaasta liuottimesta puoliläpäisevällä kalvolla

1. 1.(physical chemistry) the pressure exerted by a solution necessary to prevent osmosis into that solution when it is separated from the pure solvent by a semipermeable membrane

Liittyvät sanat

Hierarkia