- Alkuperä
- Lainasana (myöhäinen muinaisruotsi)
- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Levinneisyys
- ei nykymurt.
Lähtökohta: ← myöhäinen muinaisruotsi varhaisempi uusruotsi pärsa, persa ’puristaa, pusertaa’ ← keskialasaksa persen ’sama merkitys’; myöhäinen muinaisruotsi pärs: vinpärs ’viininpuserrin’ (= nykyruotsi murt. pärs ’räätälin silitysrauta’). — suomi murt. (paikoin Varsinais-Suomi Satakunta) pärsätä ’niitata; mennä tai lyödä hajalle, lyttyyn (seipään, naulan, teräaseen tms. pää tai kanta)’, mennä pärsään (Satakunta Pohjois-Häme) ’lyttyyn, litteäksi, hajalle (seipään, naulan, teräaseen tms. pää)’ voi kuulua tähän yhteyteen, ellei sitten kyseessä ole erillinen deskr. sanue.
Samaa juurta olevia sanoja
- persata1510
- pärs(s)y
- pers(s)u1510