paarmuska

substantiivi

Merkitys

1.(murteellinen)(Oulu)kätilöJa kun joka sivukylässä olivat omat, kokeneiksi havaitut lapsenpäästäjät, saunamummut ja paarmuskat, jotka osasivat hankalankin syntyvän ulos kiskoa ja antaa sille hätäkasteen, ei pitäjänkätilöä hakenut avuksi kukaan. (Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys)

ruotsin barnmorska

paarmuska — kätilö. paitsi, paitti — ohitse, sivutse.

Sanonnan mukaan Ylitorniota hallitsivat rovasti Grape, maaviskaali Ström ja paarmuska Fogman.