Asiasanasto.fi

palorakko

substantiivi

/ˈpɑloˌrɑkːo/

Yhdyssana: palo + rakko

Merkitys

  1. 1.(fysiologia) toisen asteen palovammaan liittyvä valkuaisainepitoisen nesteen täyttämä rakkula iholla

Etymologia

palo + rakko

Käännökset

  • ruotsibrännblåsa
  • saksaBrandblase (f)

Esimerkkilauseet

Hän poimi jähmettyneen vahan palorakoista ja uikutti ja huojui.

Verner von Heidenstam, Pyhän Birgitan vaellus

Ostjakki, jonka jalommat osat olivat lähtöpäivänä pahasti palaneet, ei ollut paljonkaan vammoistaan välittänyt, ja hänen palorakkonsa olivat ennen aikojaan menneet rikki.

Kai Donner, Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911-1913 ja 1914

Taivutustiedot

Nominatiivipalorakko
Genetiivipalorakon
Partitiivipalorakkoa
Essiivipalorakkona
Translatiivipalorakoksi
Inessiivipalorakossa
Elatiivipalorakosta
Illatiivipalorakkoon
Adessiivipalorakolla
Ablatiivipalorakolta
Allatiivipalorakolle
Abessiivipalorakotta

Riimit

-ɑkːo

Kaikki riimit