pan­hui­lu

substantiivi/ˈpɑnˌhui̯lu/
Jaa

Yhdyssana: pan- + huilu

Merkitys

  1. puhallinsoitin, jossa on rinnakkain suljettuja pillejä

Etymologia

Pan + huilu, käännöslaina, nimetty muinaiskreikkalaisten Pan-jumalan mukaan

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.pan flute, panpipes
  • ruotsipanflöjt

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Toinen chaskien kantama esine oli pututu -torvi, joka oli tehty simpukankuoresta (joskus myös panhuilu).
Wikipedia: Chasqui
Soittimina käytettiin muun muassa pentatonista panhuilua ja kolmisoinnun säveliä käyttävää erke -nimistä suurta torvea.
Wikipedia: Bolivia

Englanninkieliset vastineet

  • pandean pipe
  • panpipe
  • syrinx
  • pan flute
  • panpipes

Esiintymistiheys

300 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipanhuilu
Genetiivipanhuilun
Partitiivipanhuilua
Essiivipanhuiluna
Translatiivipanhuiluksi
Inessiivipanhuilussa
Elatiivipanhuilusta
Illatiivipanhuiluun
Adessiivipanhuilulla
Ablatiivipanhuilulta
Allatiivipanhuilulle
Abessiivipanhuilutta

Riimit

-uilu

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet