pa­tou­tu­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: patoutua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä patoutua

Etymologia

patoutua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Siinä juuri tapahtuu kummankin sielussa tunnevoimien kirein patoutuminen ja myös purkautuminen, joka Olavin vie talttumukseen ja Maunu Tavastin tietäjänäkemykseen.
— Lauri Haarla, Teatterikirja
Sisäinen patoutuminen näkyi pakottavan kaikkeen siihen ulkonaiseen, mikä esityksessä ilmeni.
— Kaarle Halme, Arkadia