pau­haa­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: pauhata

Merkitys

  1. teonnimi verbistä pauhata

Etymologia

pauhata + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Mitään muuta ei kuulunut kuin tuo lakkaamaton pauhaaminen kohisevasta koskesta, ja viholliset toisella rannalla pitivät edelleen syvää äänettömyyttä.
James Fenimore Cooper, Kuvauksia metsäelämästä sivistyksen äärimmäisillä rajoilla
Koskenkaan pauhaaminen ei painostanut, vaan päinvastoin elähdytti mieltäni.
Alfred Emil Ingman, Latvasaaren kuninkaan hovilinna