- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä italian penne ’penne’, monikko sanasta penna ’kynä; sulka’ ← latinan penna ’kynä; sulka’.
pen-ne (2 tavua) · 5 kirjainta
Mutta nyt oli jälestäpäin vielä löytynyt muuan velkakirja, jolla pojat Eeli ja Penne olivat puulaakista ottaneet rahaa lainaksi ja jossa Jooseppi oli takauksessa.Kun olisivat edes pojat, Eeli ja Penne, kotiutuneet... nyt heinäntekoajaksi!Pastaa alettiin valmistaa pusertimilla 1700 -luvulla, jolloin yleistyivät putkimaiset pastat, kuten penne, ziti ja mostaccioli.Lähtökohtana lähinnä italian penne ’penne’, monikko sanasta penna ’kynä; sulka’ ← latinan penna ’kynä; sulka’.
1 605 esiintymää · 0.6 / milj.
Taivutusluokka 8 (nalle)
Yleisimmät: pennejä 65 % · penne 14 % · penneistä 10 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-enːe
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Penne. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/penne