- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan permutatio ’vaihto; muutos’, johdos verbistä permutare ’vaihtaa’, jossa per- ’läpi, loppuun’ + mutare ’muuttaa; vaihtaa; siirtää pois’.
per-mu-taa-ti-o (4 tavua) · 11 kirjainta
Tästä seuraa, että jos permutaation pariteetin ja mainitun etäisyyden summa oli ennen siirtoa parillinen, se on parillinen sen jälkeenkin, ja jos se oli pariton, se myös pysyy parittomana.Näin ollen alkiota sisältävän joukon sellaisten kombinaatioiden lukumäärä, joissa on alkiota, saadaan jakamalla vastaavien variaatioiden lukumäärä - alkioisen joukon permutaatioiden lukumäärällä.Nämä ovat selvästi erilaisia, koska esimerkiksi permutaatioita on äärellinen määrä, kokonaislukuja äärettömästi.Lähtökohtana lähinnä latinan permutatio ’vaihto; muutos’, johdos verbistä permutare ’vaihtaa’, jossa per- ’läpi, loppuun’ + mutare ’muuttaa; vaihtaa; siirtää pois’.
382 esiintymää · 0.1 / milj.
Taivutusluokka 3 (valtio)
Yleisimmät: permutaatio 44 % · permutaatioita 22 % · permutaatioiden 12 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑːtio
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Permutaatio. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/permutaatio