pe­suus

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. (etenkin linnun) poikue

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pesä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 15 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (21 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpesä ’(linnun) pesä; rysän pohja’
karjalapesä ’(eläimen; piipun, lusikan) pesä; perheen omaisuus, jäämistö; alku-, syntyperä’, pesiytyä ’pesiytyä, tehdä pesä’, pesäkkö ’pieni kuoppa’, pesoveh, pesus ’pesue, poikue, perhe’
lyydi, vepsäpeza ’pesä’
vatjapesä
viropesa ’sama merkitys’, pesitada ’pesiä; sijaita’
liivipiezā ’pesä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame bæsse (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’(linnun) pesä’
ersämordvaersämordva pize, mokšamordva piza ’sama merkitys’
länsimarilänsimari pəžäš, itämari pə̑žaš ’sama merkitys; muna’
udmurttipuz, pi̮z ’muna; kives’, pus-kar ’linnunpesä’ (kar ’pesä, paikka’)
komipoz ’pesä’
etelämansietelämansi pit́ī, itämansi länsimansi pit́, pohjoismansi pit́i ’sama merkitys’
itähantiitähanti pĕl ’(linnun, saukon) pesä’, etelähanti pit ’pesä’
unkarifészek ’pesä’
nenetsipid́e
enetsipide, fide
nganasanifəte
selkuppipitə
kamassiphidä
koibaalipide ’pesä’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pesuus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pesuus