pic­co­lo

Uusi sädevirta tulvaa auringosta, soi kuin kiivas ääni piccolosta, sulaa ilmaan, hiutuvahan hyminään, suuret sadun linnut kaukomaille matkaa.

Eikä noissa tummissa tuuba-äänissä ollut muuta iloista kuin silloin tällöin livertävä piccolo-juoksutus, joka oli tuskaakin hiljaisempi ja loi sieluun ikäänkuin pienen mielikuvan taivaasta, jossa on punasiipisiä ja sinisiipisiä enkelejä ja kultainen kaupunki, josta maan lapset soittelevat lohdukseen uruillaan.

Sibelius laajensi tavanomaista orkesterikokoonpanoaan piccololla, englannintorvella, bassoklarinetilla, kontrafagotilla, kahdella kornetilla ja harpulla.