pie­na­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. liittää yhteen pienalla tai pienoilla

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *spēnu-)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan piena yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi

Lainalähde: ← germaaninen *spēnu-, vertaa muinaisnorja spánn ’ohut, litteä puu; lista’, muinaisruotsi spān, nykytanska spaan, nykyruotsi spån, nykysaksa Span ’lastu, säle’. Samasta germaaninen (skandinaavinen) sanasta nuorempi laina on suomi paanu, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpēna ’(oven) pielipuu’
karjalapiena ’poikki-, tukipuu, piena’
vatjapīna ’(ikkunan tai oven) pieli, piena’
viropõõn ’poikkilista, piena’, põõnata ’listoittaa, pienata’
liivipē̮n ’poikkipuu, piena’

(itämerensuomi → venäjä murt. pény (mon.) ’veneen pohjan vahvikelistat’)

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pienata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pienata