pih­ta­ri

substantiivi/ˈpihtɑri/
Jaa

Johdettu sanasta: pihdata

Merkitys

  1. (puhekieltä)henkilö, joka pihtaa; pihtaajaOnko nainen teidän mielestä pihtari jos ei anna kolmansilla treffeillä?

Synonyymit

Etymologia

pihdata + johdin -ri

Esimerkkilauseet

Hän juonittelee; Pihtari, tuo raudat esille!" sanoi poliisipäällikkö likellä seisovalle toiselle poliisimiehelle.
— Pietari Päivärinta, Isäin pahat teot lasten päällä
Piisissä loimotti tervaksinen tuli, vielä pihtari piti pärettä ja näytti tulta niille, jotka askartelivat etempänä piisistä — "eikä saanut kiitosta".
— Samuli Paulaharju, Sompio
Annika haukkui Heliä pihtariksi, kun Heli pidätteli sänkyyn menemistä Saulin kanssa.
— Wikipedia: Heli Sievinen

Esiintymistiheys

3 802 esiintymää · 1.4 / milj.

Suomi24
1.7
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 6

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipihtari
Genetiivipihtarin
Partitiivipihtaria
Essiivipihtarina
Translatiivipihtariksi
Inessiivipihtarissa
Elatiivipihtarista
Illatiivipihtariin
Adessiivipihtarilla
Ablatiivipihtarilta
Allatiivipihtarille
Abessiivipihtaritta

Riimit

-ihtɑri

Kaikki riimit

Lähteet