- Alkuperä
- Lainasana (skandinaavinen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan piitta yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, pohjois- eli vienankarjala, vatja, viro, liivi
Lähtökohta: ← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja islanti biti, nykynorja bite, nykyruotsi murt. Suomi bita ’kattoa tukeva poikkiparru; yhdistävä poikkipuu’.
pohjoissaame murt. bihtta (inarinsaame koltansaame) ’veneen keulassa oleva poikkipuu, josta vene vedetään maalle’ ilmeisesti ← skandinaavinen; inarinsaame pīita ’tuhto; poikkipuu veneessä, johon masto kiinnitetään’ ← suomi. — suomi (itämurteet, osin Pohjois-Pohjanmaa) pintta ’poikkipuu, tuhto; kannatinhirsi; paininpuu’ on todennäköisesti kontam. sanoista piitta ja pinnata ’piitata, pingottaa (nahka) paininpuuhun’.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pītta ’veneen keskellä oleva poikkilauta’ |
|---|---|
| pohjois- eli vienankarjala | pohjois- eli vienankarjala piitta ’veneen tuhto’ (← suomi) |
| vatja | (Tsv) pīt (g. pītā) ’tukipuu; rattaan puola’, (Must) pītas ’piena’ |
| viro | piit (g. piida) ’(ikkunan, oven) pieli; (veneen) tuhto; kannatinpuu’ |
| liivi | pīt́ ’paininpuu’ |