piitata
verbi/ˈpiːtɑtɑˣ/pii-ta-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 4 454. yleisin sana
Merkitys
- välittääUusi liittokansleri ei piittaa protesteista.
Synonyymit ja vastakohtasanat
Synonyymit
Vastakohtasanat
Esimerkkilauseet
Sillä järkevimmät, joista tulee enemmän piitata, arvelevat sen tapahtuneen aivan niinkuin on tapahtunut.Mutta hyvinvoipa talonpoika, se sanoo vaikka kuninkaalle: minä en sinusta piittaa, kuole, jollet elä.Se, että kiittämättömät ihmiset eivät auta häntä, eivätkä piittaa hänestä, saa hänet raivostumaan ja hautomaan kostoa.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan piitata lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Minäkin olen päättänyt, etten rahtuakaan piittaa heistä, en kuuna päivänä.Ja oletpa sinä Anni muuten aika topakka tyttö, et piittaa ihmisten juoruista, etkä huomatusta asemasta.Etymologia
1piitata1 – välittää, perustaa jostakin
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1880
- Levinneisyys
- yleinen, ei Vermlanti Inkerinmaa
Alkuperä epäselvä; yhteinen alkuperä piitta sanan johdoksen piitata ’yhdistää poikkipuulla; pingottaa kuivumaan (nahka); taivuttaa (puuta) paininpuussa’ kanssa on sekä merkitys- että levikkiseikkojen nojalla epätodennäköinen.
Samaa juurta olevia sanoja
2piitata2 – yhdistää poikkipuulla; pingottaa kuivumaan; taivuttaa (puuta) paininpuussa
- Alkuperä
- Lainasana (skandinaavinen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan piitta yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, pohjois- eli vienankarjala, vatja, viro, liivi
Lähtökohta: ← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja islanti biti, nykynorja bite, nykyruotsi murt. Suomi bita ’kattoa tukeva poikkiparru; yhdistävä poikkipuu’.
pohjoissaame murt. bihtta (inarinsaame koltansaame) ’veneen keulassa oleva poikkipuu, josta vene vedetään maalle’ ilmeisesti ← skandinaavinen; inarinsaame pīita ’tuhto; poikkipuu veneessä, johon masto kiinnitetään’ ← suomi. — suomi (itämurteet, osin Pohjois-Pohjanmaa) pintta ’poikkipuu, tuhto; kannatinhirsi; paininpuu’ on todennäköisesti kontam. sanoista piitta ja pinnata ’piitata, pingottaa (nahka) paininpuuhun’.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pītta ’veneen keskellä oleva poikkilauta’ |
|---|---|
| pohjois- eli vienankarjala | pohjois- eli vienankarjala piitta ’veneen tuhto’ (← suomi) |
| vatja | (Tsv) pīt (g. pītā) ’tukipuu; rattaan puola’, (Must) pītas ’piena’ |
| viro | piit (g. piida) ’(ikkunan, oven) pieli; (veneen) tuhto; kannatinpuu’ |
| liivi | pīt́ ’paininpuu’ |
Samaa juurta olevia sanoja
3piitata3 – itkeä
- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi: pita)
- Slangissa
- 1920 lähtien
Helsingin slangissa
biitaa ’itkeä’; myös piitaa, spiidaa, sbiidaa, spidaa, spidjaa, bitskaa, bitškaa, bitšgaa, spitskaa, spitškaa, pitskaa, pitškaa, spitsgaa, pitsgaa
← ruotsi murt. (Suomessa) pita ’itkeä, pillittää, piipittää’.
Yhdyssanat ja johdokset
Johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.care
- ranskaintéresser, importer
Hierarkia
Englanninkieliset vastineet
- care
- give a hoot
Esiintymistiheys
44 496 esiintymää · 17.0 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: piittaa 52 % · piittaamatta 26 % · piitata 8 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
Riimit
-iːtɑtɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Piitata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/piitata