pi­pa

substantiivi/ˈpipɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pi-pa (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitykset

  1. (murre)pipo (kudottu päähine)
  2. kiinalainen luuttua muistuttava näppäilysoitin

Esimerkkilauseet

Pipa kuunteli hörölläkorvin saadakseen selville, oliko päällikkö kavaltanut meidät.
— Verney Lovett Cameron, Ihmissyöjäin vankina
Koska luulin puhujia noiksi henkilöiksi, jotka päällikkö oli luvannut lähettää tuomaan meille ruokaa ja juomaa, aioin heti kiivetä reiälle katsomaan, keitä ne olivat, mutta Pipa tarttui käsivarteeni ja ehkäisi aikeeni käskien meitä olemaan hiljaa ja kuuntelemaan.
— Verney Lovett Cameron, Ihmissyöjäin vankina
Pipa on viaton ja hyväsydäminen tyttö, joka haluaa jokaiselle pelkkää hyvää, mutta hän on myös pelkuri ja tavaton itkupilli.
— Wikipedia: Tehotytöt

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pipo yhteydessä

Lähtökohta: mahdollisesti ← nykyruotsi pippi, murt. Suomi pipp ’keila’ (kasta pipp(i) ’heittää keilaa (pelissä)’).

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

380 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

Yleisimmät: pipoja 50 % · pipa 15 % · pipoista 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pipa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pipa