- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pirtti yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja
Lähtökohta: ilmeisesti ← muinaisvenäjä pĭrtĭ ’sauna’, venäjä pert́ ’karjalainen talonpoikaistalo’ (inkeroinen karjala lyydi vepsä ‑e-:lliset muodot lienevät myöhäisempää venäjä vaikutusta); venäjä myös → mari pört ’talo, tupa’.
itämerensuomi sanan lainalähteenä on aikaisemmin pidetty myös venäjä sanan etym. sukulaista balttilainen kielissä: liettua pirtìs, latvia pirts ’sauna’, mutta tämä selitys on vähemmän todennäköinen kuin sanan slaavilainen alkuperä.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pertti ’tupa’ |
|---|---|
| karjala | pirtti, pertti ’tupa, pirtti, asuinhuone tai ‑rakennus; maja’ |
| lyydi | pert́(t́i), pertti ’pirtti, tupa’ |
| vepsä | peŕt́ |
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) pertt́i ’sama merkitys’ (← inkeroinen) |
(suomi → viro pirt (g. pirdi) ’ketoneilikka’, nykyruotsi pörte, muinaisruotsi pörthe, pyrthe ’(suomalainen) savupirtti, tupa; (savu)sauna; hökkeli’; suomi karjala → pohjoissaame bârˈtâ (ruotsinsaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’pirtti, (suomalainen) tupa; sauna (R)’)
Samaa juurta olevia sanoja
- pirtti1644
- pirttitauti
- ‑heinä