pirt­ti

substantiivi/ˈpirtːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pirt-ti (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 7 499. yleisin sana

Merkitykset

  1. pieni hirsistä tehty, alkuaan sisään lämpiävä asuinrakennusPohjois-Suomessa pirtit ovat olleet yksihuoneisia tupia.
  2. maalaistalon iso oleskelu- ja työhuone

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Niilan pirtissä nukutaan, mutta poika, Uula, vaeltelee teillä, joista hän ei soisi jälkeenpäin mainittavan.
— Juho Koskimaa, Elämää katsellessa
Eemeli ihastui tätä kuullessaan, hymähti hyvämielisesti, toisti moneen kertaan "vai niin, vai niin", ja ajatteli Omaa pirttiä.
— Marja Salmela, Lyhyt tarina nuoresta tytöstä
Rakennus on ajalleen tyypillinen paritupatyyppinen rakennus: siinä on veranta, porstua, pirtti, isännän kamari ja kaksi vieraskamaria.
— Wikipedia: Kotkon ulkomuseoalue

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pirtti lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Sitte saapuu unonen, Päreen sammuttaapi, Pitkin pirtin penkkejä Hiljaa hamuaapi.
— Jooseppi Mustakallio, Pulmusparvi
Renki tempasi narahtavaa ovea, astui avaraan pirttiin ja laski pojan penkille.
— Pentti Haanpää, Hota-Leenan poika
Hänen astuessaan pirttiin Leena vilkaisi kuin epäillen heidän kahden viipymistä.
— Reino Rauanheimo, Tulvan päivä on tuleva
Kirkkain silmin vuoteellaan pirtin lattialla katselivat ja kääntelivät itseään.
— Heikki Meriläinen, Pietolan tytöt

Etymologia

1pirtti1 – tupa, mökki; asuinhuone, kamari; sauna

Vanhin tieto
Variarum Rerum Vocabula Latina, cum Svetica et Finnonica interpretatione, 1644
Levinneisyys
Satakunta Häme Pohjois-Suomi, osin savolaismurteet
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja

Lähtökohta: ilmeisesti ← muinaisvenäjä pĭrtĭ ’sauna’, venäjä pert́ ’karjalainen talonpoikaistalo’ (inkeroinen karjala lyydi vepsä ‑e-:lliset muodot lienevät myöhäisempää venäjä vaikutusta); venäjä myös → mari pört ’talo, tupa’.

itämerensuomi sanan lainalähteenä on aikaisemmin pidetty myös venäjä sanan etym. sukulaista balttilainen kielissä: liettua pirtìs, latvia pirts ’sauna’, mutta tämä selitys on vähemmän todennäköinen kuin sanan slaavilainen alkuperä.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpertti ’tupa’
karjalapirtti, pertti ’tupa, pirtti, asuinhuone tai ‑rakennus; maja’
lyydipert́(t́i), pertti ’pirtti, tupa’
vepsäpeŕt́
vatja(vatjan Kukkosin murre) pertt́i ’sama merkitys’ (← inkeroinen)

(suomi → viro pirt (g. pirdi) ’ketoneilikka’, nykyruotsi pörte, muinaisruotsi pörthe, pyrthe ’(suomalainen) savupirtti, tupa; (savu)sauna; hökkeli’; suomi karjala → pohjoissaame bârˈtâ (ruotsinsaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’pirtti, (suomalainen) tupa; sauna (R)’)

Samaa juurta olevia sanoja

2pirtti3 – pirtu

Alkuperä
Lainasana (venäjä: spirt)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan pirtu yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, vatja

Lähtökohta: ← venäjä spirt ’sama merkitys’ ←← latina spiritus ’henki’ (ranska esprit (de vin) ja nykyruotsi sprit muotojen kautta samasta alkulähteestä on saatu suomi sprii ’väkiviina’); suoraan latina muodosta on peräisin ilmeisesti apteekkarien välittämänä suomi murt. piritys ’sprii; ammoniakki; vahva lääke’. Katso myös piritys1.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, vatjapirttu ’pirtu’

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

21 437 esiintymää · 8.2 / milj.

Suomi24
9.1
Sanomalehdet
6.8
Aikakauslehdet
9.3
Wikipedia
4.0
Reddit
1.4
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: pirtin 31 % · pirtissä 21 % · pirttiin 21 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-irtːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pirtti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pirtti