pi­tä­mät­tö­myys

substantiivi/ˈpitæmætːømyːs/
Jaa

Johdettu sanasta: pitää

Merkitys

(englanniksi)
  1. (form-of)(nominal)Nominal form of pitämätön; the quality of not holding, keeping, etc.

Esimerkkilauseet

Ida katselee kaikkea tätä rauhallisella välin-pitämättömyydellä.
— Harriet Beecher-Stowe, Vaimoni ja minä
Mutta tultuani aivan hänen ääreensä, hänen äänettömyytensä ja väliä-pitämättömyytensä häntä lähestyvän matkustajan suhteen osoittivat hänen olevan ihmiskunnalle peräti outo olento.
— George Sand, Ranskalaisia kansansatuja ja tarinoita

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipitämättömyys
Genetiivipitämättömyyden
Partitiivipitämättömyyttä
Essiivipitämättömyytenä
Translatiivipitämättömyydeksi
Inessiivipitämättömyydessä
Elatiivipitämättömyydestä
Illatiivipitämättömyyteen
Adessiivipitämättömyydellä
Ablatiivipitämättömyydeltä
Allatiivipitämättömyydelle
Abessiivipitämättömyydettä

Riimit

-ætːømyːs

Kaikki riimit

Lähteet