piä
substantiivi, verbi/ˈpiæˣ/
Merkitys
- 1.(murteellinen)(monet savolaismurteet)(karjala)pää
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
Mustarinta Pohjan riis, Paa sie pihlainen panta Suupuolen ympärillen, Ku ei piä pihlainen, Ni vala vaskinen, Ku ei vaskinen, ni hopea, Ku ei hopea, ni teräs, Suvyöstä talvyöhön Leukais leviämätä, Hampais hajoamata, Kesken lihan liikkumata, Suvyöstä talvyöhön Lyö lukko luien eteen, Haitta hammasten taa.
Piä pilvissä keräjät, säkehissä neuvot selvät, iätä iästä pilvi, nosta lonka luotehesta, toiset lännestä lähetä, etelästä ennättele, vihmo vettä taivosesta, mettä pilvistä pirota orahille nouseville, touoille tohiseville!
Suomen yleiskielen pitkät väljät vokaalit voivat muuttua joissain murteissa väljeneviksi diftongeiksi: aa > oa ~ ua ja ää > eä ~ iä, esimerkiksi maa > moa ~ mua tai pää > peä ~ piä.
Esiintymistiheys
2 305 esiintymää, 0.9 / milj.
Taivutustiedot
| Nominatiivi | piä |
| Genetiivi | piän |
| Partitiivi | piätä |
| Essiivi | piänä |
| Translatiivi | piäksi |
| Inessiivi | piässä |
| Elatiivi | piästä |
| Illatiivi | piähän |
| Adessiivi | piällä |
| Ablatiivi | piältä |
| Allatiivi | piälle |
| Abessiivi | piättä |
Riimit
-iæ
Kaikki riimit