- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pohtaa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Lähtökohta: Toisaalta sanapesyeelle on esitetty myös indoeurooppalainen etymologia: varhaiskantasuomi *pošta- (*povš-ta-) ← indoeurooppalainen (esigermaani) *powH-eye/o-, vertaa muinaisyläsaksa fewen (fouwen), keskiyläsaksa vöuwen ’seuloa, puhdistaa’ jne. mordva samoin kuin permiläinen kielten kohdalla olisi oletettava erillistä lainautumista verbeistä, jotka myös pohjautuvat indoeurooppalainen *pewH- juureen.
muun muassa ’viljaa pohtaessa pudonneet ruumenet; ilmanpaine, veto; kiire, tohina, kova työ (paikoin Etelä-Suomi)’
itämerensuomi sanuetta on pidetty deskr.-sävyisenä (vertaa puhua ja siinä main. sanat).
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pōhtā: »pūhtoi viljoja» (tai marjoja) |
|---|---|
| karjala | puohtoa ’pohtaa viljaa tms.’, puohin ’pohdin’ |
| lyydi | puohtada ’pohtaa’, puoht́i(n)robeh ’pohdin(rove)’ |
| vepsä | pohtta ’pohtaa’, poht́irobeh ’tuohipohdin’ |
| vatja | pohtā ’pohtaa’ |
| viro | ((murt.) esimerkiksi) poheta-, puheta-, pohki-, puhta- ’puhdistaa viljaa’, pohe-, puhe-, pohikumold ’pohdeallas’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ersämordva | ersämordva ponžavtoms, mokšamordva pońžaftə̑ms ’tuultaa, pohtaa (jyviä)’ |
|---|---|
| udmurtti | puž, püž ’seula’, pužni̮ni̮ ’seuloa’ |
| komi | pož, puž ’seula’ (→ etelähanti puš ’sama merkitys’), požnalni̮ ’seuloa’. |