poik­kis

substantiivi/ˈpoi̯kːis/
Jaa

Merkitys

  1. (puhekieltä)poikaystäväpoikkiksen kaa

Synonyymit

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Joukon vanhimpana kyköttää 83-vuotias harmaa Perävaaran Erkki, sillä koko kaupungin ikämies, Poikkis-äijä sittenkin on jäänyt pirttimieheksi, vaikka jo puuhasikin turvemaalle lähtöä.
— Samuli Paulaharju, Ruijan suomalaisia
Vanha Poikkis-äijä, joka koko elämänsä oli aavalla hyvin pärjännyt, oli aina ottanut haavruuvalta merkkiä, milloin oli hyvä lähteä merelle.
— Samuli Paulaharju, Tunturien yöpuolta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipoikkis
Genetiivipoikkiksen
Partitiivipoikkista
Essiivipoikkiksena
Translatiivipoikkikseksi
Inessiivipoikkiksessa
Elatiivipoikkiksesta
Illatiivipoikkikseen
Adessiivipoikkiksella
Ablatiivipoikkikselta
Allatiivipoikkikselle
Abessiivipoikkiksetta

Riimit

-oikːis

Kaikki riimit

Lähteet