poi­kuus­ai­ka

substantiivi/ˈpoi̯kuːsˌɑi̯kɑ/
Jaa

Yhdyssana: poikuus + aika

Merkitys

(englanniksi)
  1. time or period of one's boyhood

Esimerkkilauseet

Hanneksen poikuusaikojen toverina ei kehdannut milloinkaan vastustella Hannesta.
— Veikko Korhonen, Sukuperintö
Ja kun ketju jälleen lähtee metsää kahlaamaan, muistuu poikuusajalta mieleeni samanlainen ketjussa vaeltaminen, kun koko kylän väki oli etsimässä metsään kadonnutta lasta.
— Kyösti Wilkuna, Kun kansa nousee

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi D

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipoikuusaika
Genetiivipoikuusajan
Partitiivipoikuusaikaa
Essiivipoikuusaikana
Translatiivipoikuusajaksi
Inessiivipoikuusajassa
Elatiivipoikuusajasta
Illatiivipoikuusaikaan
Adessiivipoikuusajalla
Ablatiivipoikuusajalta
Allatiivipoikuusajalle
Abessiivipoikuusajatta

Riimit

-ɑikɑ

Kaikki riimit

Lähteet