poi­mo­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. poimia; pujottaa (esim. verkko puikkarille); poimuttaa, laskostaa, rypyttää; kuvioida kangasta (kutomatermi)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan poimia yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpoimia ’poimia verkkoa puikkarille’, poime ’poimu, vaatteessa oleva rypytys’, poimut (mon.) ’rekon (l. pääntien) reunaan ommeltu kangas’
karjalapoimie ’noukkia, kerätä, poimia; poimia kuvioloimilangat poimintalastalle; koota verkko puikkarille; poimuttaa, laskostaa kangas; syödä nopeasti’
lyydipoimeda ’poimia; kirjoa (kangasta)’, poimitez ’hapaan alkukudelma’
vepsäpoimida (prs. poimen) ’poimia; kutoa tai ommella korukuvioita’, poimetiž ’koruompelus’
vatja*poimia, prs. poimin ’poimia’, poimi ’poimu’ (? ← suomi)
viropõimida ’punoa, nitoa, palmikoida’, põimendada ’valikoida, lajitella’, põim (g. ‑i, ‑u) ’punonta, punos, nidonta’
liivipoimə (prs. pūoiməb) ’pujottaa, ottaa kiinni (esimerkiksi pudonneet silmukat puikolle)’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame boaiˈbmot (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’poimia yksitellen, pala palalta, syödä hitaasti tai vähän, poimia suulla ja syödä (eläimet: porot, lampaat, varsinkin linnut)’ (vastaa suomi v.-vartaloa poimo-), pohjoissaame buoiˈbmât ’kiinnittää ahkion sivulautojen päät jänteillä tai naruilla ahkion keulaan’, buoimâstit ’sama merkitys’ (vastaa vartaloa poime-).

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Poimoa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/poimoa