pols­ki­a

verbi/ˈpolskiɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pols-ki-a (2 tavua) · 7 kirjainta

Merkitykset

  1. monikon partitiivi sanasta polska
  2. leikkiä vedessä ja roiskia sitä ympäriinsä; uida, uiskennellapolskia joessa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Orava se oksilla polskia johti, kerkkiä kiiti ja latvoja sous, allikon pinnalla pilvet ne hohti, soma puna kallion kulmille nous, sinikellot kiilsi kultakasteessaan, kaikki marjat keinui varsissaan.
— Larin-Kyösti, Unta ja totta
Armaan alasti hän vavahtaa, puoleks rohkeena hän hiipii hämillään, kyykistyy, ja huulet on jo huutoon valmiit, kastaa äkkiä, jää läikkymään, ui ja polskii, pirskuu pisaroita kastekimpuin kohti kiharoita, valkee ruumis kiiltää, kelluaa.
— Larin-Kyösti, Meren maininkeja
Vedessä ne voivat meloa, hyppiä ja polskia ja maalla taapertaa, juosta, pomppia, harppoa tai liukua kelkan tavoin.
— Wikipedia: Pingviinit

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan polskia lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Lahden ruovisto liikahtelee silloin tällöin, missä hauki polskii.
— August Strindberg, Vaiheita

Etymologia

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • paddle

Esiintymistiheys

1 572 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
1.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 61 (sallia)

Yleisimmät: polskimaan 26 % · polski 22 % · polskii 17 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin polskia taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpolskinpolskinolen polskinutolin polskinut
sinäpolskitpolskitolet polskinutolit polskinut
hänpolskiipolskion polskinutoli polskinut
mepolskimmepolskimmeolemme polskineetolimme polskineet
tepolskittepolskitteolette polskineetolitte polskineet
hepolskivatpolskivatovat polskineetolivat polskineet
passiivipolskitaanpolskittiinon polskittuoli polskittu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpolskisinolisin polskinut
sinäpolskisitolisit polskinut
hänpolskisiolisi polskinut
mepolskisimmeolisimme polskineet
tepolskisitteolisitte polskineet
hepolskisivatolisivat polskineet
passiivipolskittaisiinolisi polskittu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpolski—
hänpolskikoonolkoon polskinut
mepolskikaamme—
tepolskikaa—
hepolskikootolkoot polskineet
passiivipolskittakoonolkoon polskittu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpolskinenlienen polskinut
sinäpolskinetlienet polskinut
hänpolskineelienee polskinut
mepolskinemmelienemme polskineet
tepolskinettelienette polskineet
hepolskinevatlienevät polskineet
passiivipolskittaneenlienee polskittu

Infinitiivit

1. infinitiivipolskia
1. inf. pitkä muotopolskiakseen
2. inf. inessiivipolskiessa
2. inf. inessiivi, passiivipolskittaessa
2. inf. instruktiivipolskien
3. inf. inessiivipolskimassa
3. inf. elatiivipolskimasta
3. inf. illatiivipolskimaan
3. inf. adessiivipolskimalla
3. inf. abessiivipolskimatta
3. inf. instruktiivipolskiman
4. infinitiivipolskiminen
5. infinitiivipolskimaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipolskiva
Passiivin 1. partisiippipolskittava
Aktiivin 2. partisiippipolskinut
Passiivin 2. partisiippipolskittu
Agenttipartisiippipolskima
Kieltopartisiippipolskimaton

Riimit

-olskiɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Polskia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/polskia